Kolme tuntia Suomesta on kesä. Siis ihan oikea, ihana, lämmin kesä. Joka puolella vihreitä puita ja katuvarsilla täysiä kahviloita, joissa istuu kevät auringon punehduttamia poskia. Thamesilla purjehtii purjejollia. Ah.
Katselin Lontoota lentokoneen ikkunasta, laskureitti kun kulkee suoraan kaupungin yli: London Bridge, Thames, Wimbledonin tenniskentät....
Lontoossa melkeinpä parasta ovat ihmiset. Maanpäällinen omaisuuteni oli tungettu rinkkaan, tietokonelaukkuun, käsilaukkuun ja pieneen käsimatkatavaraksi luokiteltavaan matkalaukkuun. Raahasin pakaaseja pitkin metroa hikihatussa. Joka ikinen kerta ystävällinen ihminen tuli tarjosi apuaan kassien kanssa: metroon, metrosta, rappusissa, bussissa jne. Metrossa n. 15 vuotias, tulevan jalkapallohuligaanin näköinen teinipoika huomasi, että lähestyin pysäkkiäni ja kysyi kauniisti: "Are you going to be alright there, Miss? Can I give you a hand?" Sydämessä läikähti iloisesti - suurkaupungissakin jaksetaan olla ystävällisiä!
Asustelen Fulhamissa, eli luoteis-Lontoossa. Lähellä on ihana iso puisto, jossa vietin tänään monta tuntia, Thames sekä viehättäviä pikkukahviloita ja gastropubeja. Työmatka tulee olemaan lyhyt, asunnossa on amme (jee, vaahtokylpyjä!) ja mun kotini ovessa lukee Mansion (eli kartano) :) Vanha työpaikkani Pub White Horse on suurinpiirtein 20 minuutin kävelymatkan päässä, eli alue on aika tuttua, vaikka täytyykin myöntää että paljon olen unohtanut. Manhattan-kahvila, josta saa ihania hedelmäsmoothieita on kuitenkin vielä paikallaan.
Huomenna eka työpäivä.
