Viikko 3

Ostin viime viikonloppuna itselleni kunnon lenkkarit ja päätimme Sailan kanssa lenkkeilyyn ryhtymisestä. Alkuun tietenkin kävellen mutta jos vaikka ajanmyötä pääsisi taas juoksun makuun. Toivoa kai aina voi :) Syytä kyllä olisi, työvaatteista suurin osa on hieman nafteja, vaikka karhun osan olen hankkinut viime kesänä.

Mitäköhän muuta? Aamulla töihin ja illalla kotiin. Kirjahyllyn täyttö jatkuu, kirpparilta lähti taas kaksi kirjaa mukaan. Tämä on varmaankin joku sairaus.

Perjantaina oli lähetystön grillijuhlat töitten jälkeen. Ulkona oli vähän vilpoinen, mutta mikäs siinä kun sai nauttia grillattavista herkuista ja perunasalaatista.

Onneksi punnan kurssi on alhalla, ainakaan vielä ei ole ollut sellainen olo, että mistään pitäisi tinkiä. Ruoka on täällä edullisempaa, samoin vaatteet ja kengät jne. Kirjolohta nyt ei voi joka päivä ostaa eikä kaikennäköisiä ihania juustoja, mutta siihen tuskin maailma kaatuu. Itseasiassa on ollut ihan kiva huomata, että sitä pärjää paljon vähemmälläkin. Tulot tippuivat yli puolet (tosin vuokrakin on halvempi) mutta mistään elintärkeästä ei ole tarvinnut tinkiä. Kyllä pärjään ihan ilman sitä joka perjantaista naistenlehteä tai työpaikkalounasta. Syön siis kyllä toki lounaan, mutta sen saa kaupasta, ja täältä saa kaikenlisäksi ihania raikkaista valmissalaatteja työpaikan lähikaupasta.

Pakkausmuovin määrä täällä kyllä nypppii ja rajusti. Vihannekset ja hedelmät on pakattu muovipaketteihin, leikkeleet myydään 4 viipaleen (ihan oikeasti!!) paketeissa jne. Syntyvä roskan määrä on valtava. Kai täällä jonkin asteinen kierrätyskin toimii, mutten ole sitä vielä löytänyt. Jotenkin hullunkurista, että Britit pyrkivät valtiotasolla mm. ilmastonmuutoksen suhteen johtaja-asemaan, mutta sitten kaikki muu onkin ihan lapsenkengissä. Marks & Spencerin elintavikkeissa (siis siinä muovissa...) lukee kyllä jos tuote on tuotu lentorahdissa, eli valistunut kuluttaja saa kyllä tietoa ostoksistaan mikäli haluaa. Mutta paljon olisi vielä tehtävää. Luin yhdestä opaskirjasta, että esimerkiksi täällä Fulhamin alueella jätteistä kierrätetään n. 20 prosenttia, muualla vielä vähemmän.

Lueskelin tuosa vanhoja teksteä ja tajusin kauhukseni niiden sisältävän luvattoman plajon yhdyssanavirheitä...Kirjoitustaktiikka kun on lähinnä tajunnanvirran siirtämistä paperille niin kyllähän niitä sinne mahtuu. Ah well. I'm no stickler.

Eka viikko töissä takana

Suurlähetystö on kaunis rakennus Belgraviassa, jossa asuu raha. Aamulla bussista noustessa kiemurtelee pitkin sokkeloisia katuja, joita reunustavat upeat 1800-luvulla rakennetut talot. Vähän matkanpäässä on Hyde Park, ja viiden minuutin kävelymatkan päässä Knightsbrigdgen ostoskadut, jonne ei harjoittelurahalla ole juuri asiaa (Chanel, Gucci, Joseph....). Alla linkki suurlähetystön kotisivuille:

http://www.finemb.org.uk/

Netin saaminen on ollut uskomattoman vaikeaa. Kunnon mokkulaa ei saa, koska pitäisi olla pankkitili Briteissä. Koska saan palkkani euroissa Suomen tilille, ei ole mitään järkeä hankkia brittitiliä vain siitä ilosta että saa kunnon mokkulan. Myöskään alle vuodeksi ei ole sellaista mahdollista saada, vaikka tili löytyisikin. Tämän kertainen toimii jotenkuten, joten näillä eväillä mennään. Tällä kertaa ainakin Skype tuntui toimivan, hurraa.

Työnkuva on ihanan ja pelottavan laaja: Irakista Sri Lankaan, Itämeriasioista koulutukseen ja ilmastonmuutokseen. Asioihin perehtyminen vie paljon aikaa, mutta kannattaa toki pidemmän päälle. Toisaalta on mukava päästä tekemään täysin erilaisia asioita: pitkäksi ei aika varmasti käy. Työympäristö on varsin viihtyisä, ja työkaverit vaikuttavat kaikki hyvin päteviltä, mutta silti mukavilta ja helposti lähestyttäviltä. Aika moni on kysynyt, että mitä ihmettä se työnkuva oikein pitää sisällä? Mietin itsekin pitkään, mikä olisi helpoin tapa selitttää ja loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että toimimme täällä vähän kuin ulkomaan kirjeenvaihtajina ja tuntosarvina ja raportoimme sitten maailman tuulista Suomeen. Varsinaisilla diplomaateilla työnkuva on toki paljon laajempi, sisältäen myös mm. edustusta jne, mutta oman työni kuvaamiseen tuo sopii mainiosti. Päivät ovat hyvin pitkälti lähteisiin tutustumista, kirjoittamista, kuuntelemista ja raportointia.

Famous 3 Kings näyttää West Kenissä MM-jääkiekkoa. Oli aika hassua astua sisään ja nähdä isolta tv-screeniltä Ylen lähetys ja kuulla Antero Mertarannan puheripuli. Keskellä Lontoota!

Vapaa ajalla olen jo päässyt suosikki helmasyntini pariin: olen ostanut kolme kirjaa. Hihii.

Tänään vietin bussissa reilun 1,5 tuntia (normaalisti puoli tuntia...) matkalla kotiin, sillä Fulhamissa liikenne seisoi. Champions liigan peli kai Chelsean stadioinilla...ugh.

Kuvia täältä

Kotikatu















Thames, joka menee tosta ihan vierestä


Bishop's Park, joka on kulman takana














Tyttöjen kanssa piknikillä St. James's Parkissa