Kesän kuvia käänteisessä järjestyksessä

Kummitytön kanssa käytiin Lintsillä...

Mulla on uus digijärkkäri :) Ostin sen työkaverilta joka osti itselleen uuden. Näistä kuvista tuli jotain taidehommia, en vielä ihan osaa käyttää kameraa...

Sit meillä oli tyttöjen ilta: leffa, karkkeja ja kasvonaamiot :)

SAMOKin kesäseminaari pidettiin Mustialassa, jossa sijaistsee Hämeen ammattikorkeakoulun toimipiste.
Kesällä ystävän häissä. Ns. vastaanotto oli 5 tunnin risteily Helsingin saaristossa. Sää oli upea ja ruoka aivan mahtavaa. Suosittelen kyllä M/S Astridia lämpimästi.

Meitin Juuson synttäreitä viettämässä Turussa. Sisaruskuvat: superhappy faces!

Hankasalmella ystävän luona, asemalla hauskoja odottelijoita.
Käytiin myös kotieläinmuseossa, lammas raukoilla oli kovin kuuma...

Pori jazzeilla. Aika meni pääsääntöisesti töissä, mutta yhdelle keikalle ehdin itsekin.

Prahassa Annamarin kannsa.

Holokaustin muistomerkki oli yöllä aika vaikuttava.

Juhannuksena muurinpohjalettuja ja mansikka-metsämansikka kompottia. Nam.

Remontin keskellä

Muutto on ohi, ja se sujui varsin mukavasti kun maksoi riihikuivaa muuttofirmalle :) Kallistahan tuo oli, mutta kun auttavat kädet olivat vähässä ja muuttaminen hissittömän talon kolmanteen kerrokseen melkein kolmenkymmenen asteen helteessä on liian extremeä meikäläiselle. Säästin siis omaa ja vanhempien selkiä.

Isä on ollut remppailemassa kämpää viimeiset kolme päivää ja äitikin tuli avuksi eilen. Mulla on maalia pitkin käsiä ja hieno viininpunainen maaliraita hiuksissa. Maalasin vaatekomeron ovia vähän turhan innokkaasti. Olkkarin remppa saa jäädä tulevaisuuteen, kaikkea ei ole varaa eikä kuntoa laittaa kerralla. Makkarin seinät saivat kuitenkin uudet tapetit, ja laminaatti odottaa vain värin päättämistä. Kamalan hankalaa.

Keittiö olisi myös tarkoitus laittaa jossain vaiheessa, mutta siihen pitää hakea ensin taloyhtiöltä lupa. Jos ehtisi Ikeaan huomenna niin voisi alkaa miettiä hieman.

Tavarat ovat vielä sikin sokin eikä tämä vielä ihan kodilta siksi tunnu. Alue kuitenkin vaikuttaa varsin mukavalta, ikkunasta näkyy kotikoivu ja aamulla heräsin linnunlauluun. Ihan hassua, Helsingissä. Ja naapurit änkeävät juttusille. Ihan merkillistä.

Eiköhän tästä hyvä tule.

Nostalgista höpinää

Rakastan kirjoja. Olen aina rakastanut. Pienempänä vietin kaikki illat, viikonloput ja kesälomat kirja kädessä sohvan nurkassa. Lainasin sylikaupalla kirjoja Keravan kaupunginkirjastosta. Muut juoksivat ulkona, minä luin kirjoja ja palasin kouluun sisäilmasta kalpeana. Olen todennäköisesti lukenut lähes koko Keravan kirjaston lasten ja nuorten osaston tyhjäksi.

Istuin maanantaina bussissa matkalla Poria. Bussi huristi tasaisesti eteenpäin, korvissa soi iPodin kautta jokin mitätön, sanaton, rauhallinen taustamusiikki, joka blokkasi taustasorinan sopivasti ulkopuolelle, kädessä on Riikka Pulkkisen Totta. Bussi hymisee, kirja on karhean haikea. Pyyhin välillä kyyneliä - bussi on täynnä ihmisiä - minua nolottta vollottaa valtoimenaan julkisella paikalla. Kuvittelen Elsan, Martin ja Eevan, sen miltä näyttää hattaramainen hiuspehko ja Tammilehdon kesämökki ja sen kosteudesta väsynyt saunan seinän kulma. Ikkunassa vilistää ohi maaseutumaisema, peltojen yllä lymyävä sumu ja kuski kuuluttaa Euran, Säkylän ja Harjavallan. Ja minä olen onnellisempi kuin pitkään aikaan.

Parhaat kirjat inspiroivat kirjoittamaan, vetävät mukaan tunnelmaansa, kaihertavat takaravoissa päiväkausia, pakottavat istumaan pitkän hetken hiljaa sen jälkeen kuin viimeinen sivu on luettu ja kansi suljettu. Saavat tuntemaan kateutta siitä, kuinka joillain on hallussaan jokin suurempi salaisuus ja taito, kuinka he onnistuvat pukemaan sanoiksi sen hetken, luomaan lauseita, joita muut keräilevät pieniin muistikirjoihinsa matkan varrelle ja siteeraavat sitten sopivan tilaisuuden tullen muille.

Voisin varmaankin viettää koko kesän bussissa istuen, kirja kädessä. Ehkä vaihtaa käpertymispaikkaa välillä jonnekin suuren puun alle, viltin päälle. Aika katoaa, minä katoan, en ole kukaan enkä mikään, vain ohimenevä ajatus, enkä muista stressata aikatauluista ja kalenteriin luonnostelluista suunnitelmista ja siitä mikä jäi tekemättä tai mikä on taas häviksissä. Sillä eittämättä jokin edellä mainituista olisi ajankohtainen ja/tai tosi. Mutta juuri nyt, en jaksa muistaa sitä.

Loma lienee tehnyt tehtävänsä: onni on pienissä hetkissä.

Vihdoinkin loma!

Lomaa takana yksi viikko! Hiphurraa. Juhannus meni Tuusulassa kaveriporukassa leppoisissa tunnelmissa ja erinomaisen ruuan parissa. Sen jälkeen ei olekaan ollut leppoisaa. Ensin tuli oma muutto, Kalliosta varastoon, ja sitten vielä perään veljen muuttaminen Salosta Turkuun. Heinä-elokuun vaihteessa odottaa muutto vielä varastosta Roihuvuoreen. Tällä hetkellä ajatus muuttamisesta saa aikaan lähinnä ikävää ihottumaa. Laskimme äidin kanssa minun muuttaneen sitten vuoden 2000 yhteensä 15 kertaa. Nyt saisi jo alkaa riittää.

Sisarusparvi alkaa tiivistyä Majakkarantaan, ja sielä Ahterikadulle (ja jos tämä ei ole hauskaa, niin en tiedä mikä on...); siskon ja veljen talot ovat aivan vierekkäin. Tämä tekee vierailusta tietenkin paljon helpompaa, ja muuttoväsymyksessä suunniteltiin jo saunamaratonia, jossa tarkoituksena on juosta siskon saunasta veljen saunaan, luonnollisesti aatamin asusteissa. Toivottavasti ko. neronleimaus jää idean tasolle.

Vaikka muuten alkaa olla puhkipahkipoikki, niin lomamoodi on kuitenkin jo ajatuksissa. Sunnuntaina hyppään Prahaan suuntaavaan lentokoneeseen ja sieltä palattuani jatkan toimitsijakoulutukseen Poriin (kuka hullu tuhlaa ekan oikean kesälomansa tekemällä vapaaehtoisesti töitä....hello :D).

11.6. alkavat nimittäin jatsit (www.porijazz.fi) ja pyörin siellä viitisen päivää artistioppaana. Samalla saan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla kun yövyn Miran luona tuon ajan. Ja siitä sitten matka jatkuu kohti Hankasalmea Sussua moikkamaan Kihveli soikoon! -tapahtuman (www.kihvelisoikoon.com) merkeissä. Vähän siis jännempää festaria myös luvassa. Jos vaan aika ja kukkaro antavat periksi, suuntaan myös Faces-festareille Raaseporiin.

Musakesän kruunaa Flow-festari Helsingissä (www.flowfestival.com), johon olen jo henkisesti valmistautumassa kuuntelemalla hieman uudenmpia artistituttavuuksia. Yksi sellainen on The Pain of Being Pure At Heart (esim. The Contender), joka sopii mainiosti kesäfiiliksiin.

Seuraavana tiukassa aikataulussa matkalaukun pakkaaminen ja matonpesupuuhien ajoittaminen jonnekin aikavälille 1.7-31.7.2011. Kiirettä pitää :)

Vuosijuhlia

Vuosijuhlat saatettu onnellisesti loppuun ja viimeisiä vieraita viedään. Vuosijuhliin osallistui kattojärjestöstämme neljä vierasta: Virosta, Saksasta ja Israelista saakka. Vieraita hostatessa tulipa taas todistettua sekin, että ainakaan matkailu ei olisi ollut minulle se oikea ala. En osaa kertoa mitään mielenkiintoista monumenteistä, olen nukkunut historian tunnilla enkä oikein osaa kertoa että mitä näkemisen arvoista täällä olisi. Toisaalta lauantain kesäisen kävelykierroksen jälkeen löysin taas vaikka mitä kivoja pikkuputiikkeja ja kahviloita ja meren rantaa ja vaikka mitä. Kun vielä muistaisi ne ensi kerralla. Ehkäpä alan kerätä samanlaista pikkuvihkosta kuin Nykistäkin, jonne kirjasin kaikki kivat paikat jossa vierailin ja pari muistiinpanoa. Vihko lienee jossain tallessa jos joku kaipaa matkailuvinkkejä.

Pahvilaatikot tuijottavat minua syyttäen nurkasta, pitäisi pikkuhiljaa aloittaa pakkailu. Pyhänä tarkoituksena on käydä irtaimisto täikamman kanssa läpi, etten muuttaisi mitään turhaa. Fiksuinta olisi kai harventaa kirjahyllyä, mutten raaski. Olen lähes jokaikisen kirjan joka hyllystä löytyy ostanut omin pennosin ja usein reissuilta. Ja vaikken edelleenkään ole tarttunut mm. viitisen vuotta Tukholman lentokentältä ostamaani Åsne Seierstadin Hundra och en dag -kirjaan (ooo, ruotisiksi kirja, parannan kielitaitoani...), niin en meinaa millään raaskia luopua yhdestäkään. Enkä erityisesti viidestä kappaleesta Bertin päiväkirjoja, jotka olivat varhaisteini-iän hittejä ja moneen kertaan kahlattuja. Vaatteista olen melkein oppinut luopumaan. Let's face it, en tule enää olemaan yhtä kapoinen kuin parikymmpisenä. Hesarissa taisi olla joku juttukin siitä, että takapuoli faktisesti leviää (siis luut, ei laardi) iän myötä. Hävitty taistelu, sanon.

Viimeinen illallinen israelilaisten kanssa illalla. Siihen asti, let's get packing.

Kesäkesäkesä....

lomalomaloma alkaa alle kahden viikon päästä! Ensimmäinen kunnon kesäloma ikinä! Aika vanhaksi sitä näemmä päätyi ennenkuin tästäkin pääsi nauttimaan. Tai varsinaisestihan lomapäiviä on kertynyt vasta 12, mutta tunteja on sen verran sisässä että eipä heinäkuussa juuri tarvitsee nokkaansa toimistolla näyttää. Eikä siellä juuri ketään olisikaan. Olen viettänyt useamman heinäkuun töissä, ja silloin ei tapahdu YHTÄÄN mitään. Suomi todellakin pistää ovet lukkoon heinäkuuksi, ei ole kokouksia, mistään ei saa kiinni ketään, joka osaisi vastata yhtään mihinkään. Ja ne vähät paikalla olevatkin pyrkivät mahdollisuuksien mukaan tekemään niin lyhyttä päivää kuin ikinä suinkaan vaan voivat. Eikä syyttä. Aikanaan valtiolla oli voimassa kesätyöaika, jonka tarkoituksena oli kompensoida yksityistä sektoria pienempiä palkkoja. Nykyinen tehokkuusajattelu on kuitenkin ajanut siihen, että valtion virastossa paiskitaan pitkää päivää ja ihan samanlaisen tulosvastuun alla kuin yksitysissä yrityksissäkin. Mitenköhän kauan mahtaa julkinen sektori vielä vetää niitä osaajia kun niitä vanhoja tärppejä kuten virat, lyhennetyt työajat jne ei enää ole...

Ensi viikollaon myös toinen ensimmäinen ikinä tapahtuma, nimittäin akateeminen pöytäjuhla, vuosijuhla. Tässä on höösätty hameen, kampaajan, kengien ja meikkaajan kanssa. Hame onneksi löytyi melko kivutta heti ensimmäisestä paikasta ja puoleen hintaan ja on erityisen kiva siksi, että saa aikaan illuusion siitä, että minulle muka olisi vyötärö (ei ole, huonot geenit peritty).

Kuva on kaamea mutta saa luvan kelvata paremman puutteessa. Tälläisessa siis mennään juhlimaan. Kengissä on niin paljon korkoa, että heikompaa hirvittää. Lyhyt kun on niin täytyy yrittää normaalipituiseksi keinotekoisin voimin :)


Koitan postata tänne jotain elegantimpaa kun olen täydessä tällingissä :)

Ja huomenna kesän ensimmäiset grillailut, ihanaa!

Synttäreitä

Ajattelin ensin, etten juhlisi synttäreitä ollenkaan. Olisin halunnut järjestää isot juhlat mutta kun rahansäästökykyni on aikalailla saralla "kaikki menee mikä tulee ja vähän päälle", niin eihän siitä sitten mitään tullut. Lopulta päätin kuitenkin, että ehkäpä hyvin epävirallinen piknik olisi paikallaan, joten pakkasin kassit ja pussit ja siirryin päivystämään piknik-korin kanssa Suomenlinnaan. Varsin hyvä idea! Ilma oli ihana, paikalle pääsi lyhyestä varoajasta huolimatta mukavasti ihmisiä ja kauniissa ympäristössä hyvässä seurassa (jota näkee aivan liian harvoin) oli mukava möllötellä päivää. Kiitos kaikille paikalle päässeille, tämän parempaa juhlaa en olisi osannut pyytäkään :)

Herätysyritys

Jonkin verran on aikaa vierähtänyt sitten viime merkinnän. Koti on vaihtunut takaisin Helsinkiin, työpaikka vaihtunut lähetystöltä järjestöpuolelle ja ties mitä.

Viime aikoina olen surkutellut sitä, etten ehdi pitämään millään kaikkiin haluamiini ihmisiin yhteyttä sillä tasolla kun toivoisin. Työ vie ison osan ajasta, matkat ovat varsinaisia aika- ja voimasyöppöjä ja kummankin ollessa myös mitä suurimmissa määrin kovin sosiaalista, niin omalla ajalla tulee välillä linnoittauduttua kotiin lataamaan pattereita. Välillä puhelimeen tarttuminenkin on hankalaa. Yhtenä päivänä sitten muistin tämän. Kokeillaan, josko kirjoittaminen kantaisi vaikka ulkomailla en tällä hetkellä majailekaan.

Tähän asti siis tapahtunutta: Aloitin jälleen yhden ulkoasiainministeriön keikan jälkeen kansainvälisten asioiden asiantuntijana Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitossa (www.samok.fi). Siirtymä ministeriörotasta järjestöparruksi on sujunut jopa yllättävän kivuttomasti. Osansa tekee työyhteisö, joka on nuorehkoa ja sopivasti hullua.

Viime aikaisia opiskelijoiden tempauksia on saatu seurata valtamediassa asti. Osana opintotuki-indeksiin kampanjaa opiskelijajärjestöt ovat istuneet tiiviisti Säätytalon edessä muistuttamassa ennen eduskuntavaaleja järjestetystä soittokierroksesta jonka mukaan suurin osa eduskuntaan valituista ehdokkaista on opintotuen indeksiin sitomisen puolesta. Viikon aikana saunotettiin niin toimittajia (http://www.ruutu.fi/video?vt=video&vid=172328), opiskelijoita kuin kansanedustajiakin Maan Tapa - saunassa. Hieno gondolihissiin pykätty puulämmitteinen sauna tarjosi yllättävän hyviä löylyjä! Viimeisenä päivänä uskaltauduin sinne itsekin. Tällä hetkellä Säätytalon edessä piirretään liiduilla katuun tulevaisuutemme Suomea.

Kotipaikaksi lienee nyt ainakin joksikin aikaa vakiintunut Helsinki, ja viime viikolla (apua) kirjoitin pankin kanssa meidät toisiimme noin 25 vuodeksi sitovan asiakirjan. Minusta lienee tullut aikuinen. Tai jos ei nyt aikuinen niin ainakin velkainen. Kauppakirjojen määräämänä kotini siirtyy Kalliosta (jossa olen viihtynyt mainiosti melkein kolme vuotta) Roihuvuoreen. Siirtymä tuskin onnistuu ilman satunnaisia angstisuuskohtauksiä lähiöelämästä.

Jeps. Oliskos siinä ensimmäinen päivitys? Katsotaan miten aktiivisesti sitä nyt alkaa taas kirjoittamaan....siirryn kesäaurinkoon nauttimaan ensimmäisistä aurinkoisista päivistä!