tiistai 26. maaliskuuta 2013

Ihana Islanti



Käväisin viime viikolla Islannissa Pohjoismaiden ja Baltian maiden opiskelijajärjestöjen kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä tapaamisessa. Islanti jätti heti jälkensä. Rakastuin.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten kuvia, s'il te plaît.


Islannin parlamentti, Althingi





Jota kai vartioi Batman.



Valasta, haita ja brennviniä (musta kuolema, tuo juoma, sanotaan) illalla.




 Islantilaiset halusivat viedä erikoisiin paikkoihin.




Maisemat vähän kun olisi ollut Tolkienin Keski-Maassa, jossain Mordorin nurkilla.






Blue Lagoon geoterminen kylpylä oli mahtava!
http://www.bluelagoon.com/




Laguunin pohjalle muodostuu piitä (silica), jota sitten läästitään naamalle naamioksi. Iho on vieläkin pehmoinen!






Meni hetken aikaa ennen kuin tajusi, että "puu"talot eivät olleetkaan puuta vaan aaltopeltiä. Kauniita silti! Islannissa kun puita ei ole juurikaan niin ei niitä kai taloihin voida käyttää. 


Kahjoja työkavereita ja vuoristomaisemia


Suomi Designia Reykjavikissa



Ja graffiteja. Koko maa on varsinaista hipsterlandiaa :)



Näkymä yliopistolta.




PALAAN!









keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Näpit irti opintotuesta!

Tänään marssivat Helsingissä toisen ja korkea-asteen opiskelijat yhteisrintamassa opintotuen puolesta.

Kymmeniä työtunteja, kriisipalavereita ja paniikkia. Lopputuloksena eräiden arvioiden mukaan jopa yli 6000 osallistujaa.

On hetkiä, jolloin mietin, onko sillä työllä mitä teemme loppujen lopuksi mitään merkitystä. Sitten on hetkiä, jolloin muistaa, miksi silti kannattaa yrittää. Siitä todistusaineistoa alla.

Matka kävi Senaatintorilta pitkin Aleksanterinkatua Eduskuntatalolle. 










Lisää kuvia täältä.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

I dreamed a dream

Olen viimeaikoina kovasti koittanut miettiä, mikä minusta tulee isona. Puolentoista korkeakoulututkinnon jälkeen sitä kai olisi suotavaa tietää mutta minkäs teet. Ravitsemusterapeutti? Lakimies? Lääkäri? Sen siitä saa, putkitutkinnosta - ei ehdi miettiä. Ehtiikö sitä enää muutenkaan? Ei tässä nyt ihan kevään tipusia olla. Valitettavasti. Onko pakko hyväksyä asian tila, ja vain haaveilla sunnuntaiaamuisin jostain muusta? Liikaa aikaa miettiä, olettaisin.

Vaihtoehtoja on monia mutta hetki, jolloin olen onnellisin, on kun laulan. Kailotan välillä keittiössä (kämpän paras akustiikka) niin lujaa, että naapurit varmastikin odottavat jo sormet ristissä päivää, jolloin muuttoauto ajaa pihaan. Sitä tunnetta on vaikea selittää. En mieti mitään muuta kun laulan. Tunnen. Elän.  

Lukion jälkeen haaveilin pop- ja jazzkonservatoriosta. Ajauduin jonnekin ihan muualle. Kannattaisiko harrastuksesta ylipäätään tehdä ammattia? En tiedä. Ehkäpä juuri ne haaveet ovat parhaita, joita ei koskaan saavuta. 

Viime aikoina olen kovasti soitellut Les Miserables musikaalin soundtrackia. Ihan loistava, ja tämä lienee koskettavin tulkinta I Dreamed a Dream kappaleesta, jonka olen koskaan kuullut. Kohtauksessa Fantine, yksinhuoltajaäiti, työnsä menettäneenä, kuolemansairaana ja prostituutioon ajautuneena, muistelee menneitä aikoja ja pohtii missä vaiheessa kaikki muuttui. En varsinaisesti ole musikaalien suuri ystävä, mutta helmikuun Oscars-jahdissa katsottu Les Miserables on jäänyt kummittelemaan takaraivoon. 


There was a time when men were kind 
When their voices were soft 
And their words inviting 
There was a time when love was blind 
And the world was a song 
And the song was exciting 
There was a time 
Then it all went wrong 

 I dreamed a dream in time gone by 
When hope was high 
And life worth living 
I dreamed that love would never die 
I dreamed that God would be forgiving 
Then I was young and unafraid 
And dreams were made and used and wasted 
There was no ransom to be paid 
No song unsung, no wine untasted 

 But the tigers come at night 
With their voices soft as thunder 
As they tear your hope apart 
As they turn your dream to shame 
He slept a summer by my side 
He filled my days with endless wonder 
He took my childhood in his stride 
But he was gone when autumn came 

And still I dream he'll come to me 
That we will live the years together 
But there are dreams that cannot be 
And there are storms we cannot weather 
 I had a dream my life would be 
So different from this hell I'm living 
So different now from what it seemed 
Now life has killed the dream I dreamed.