Arrrrggrg, lakko

Lontoon metro on tänään lakossa. En kulje metrolla töihin, joten periaatteessa se ei vaikuta elämääni muuten paitsi että ne täpötäydet metrovaunut tunkeutuvat minun busseihini, ja ihmiset tulevat omalla autolla töihin ja aiheuttavat järjettömiä liikenneruuhkia (siis normipäivänäkin täällä on ruuhkaa vaikka kuinka). Busseja oli n. 100 kpl ylimääräisissä vuoroissa, ja nämäkin ruuhkauttivat. Ja taksit joilla ihmiset kulkivat. Kotimatka linja-autossa kesti tänään noin 2 tuntia, kun se normaalisti ja nopeimmillaan menee 35 minuutissa!!! Nopeimmin oli päässyt varmaan pyörällä, kävellenkin olisin ollut kotona reilussa tunnissa. Luin autossa työkaverin antaman Gloria-lehden, ja lähes puolet Margaret Atwoodin Penelopiad kirjasta. Pääsin sentään toisessa bussissa istumaan, toisessa jouduin jäämään auton etuosaan ilman tukea, mutta mikäs siinä kun kuin tiukasti pakkautuneena neljän ihmisen muodostaman kehikon sisällä. Normaalisti en autossa pysty lukemaan kun lukemattakin tulee huono olo mutta kun ei kerran liikuta mihinkään niin mikäs siinä. Luulen kyllä että otan huomenna lenkkarit mukaan, ja kävelen töistä kotiin.

Kotiin päästyä verenpaine kiikkui varmaan kahdessa sadassa, sen verran kiukkua ja stressiä tuo aiheuttaa. Helsingin seudulla kehien ruuhkista valittavat voivat puolestani painua hornantuuttiin. Murh.