Herätysyritys

Jonkin verran on aikaa vierähtänyt sitten viime merkinnän. Koti on vaihtunut takaisin Helsinkiin, työpaikka vaihtunut lähetystöltä järjestöpuolelle ja ties mitä.

Viime aikoina olen surkutellut sitä, etten ehdi pitämään millään kaikkiin haluamiini ihmisiin yhteyttä sillä tasolla kun toivoisin. Työ vie ison osan ajasta, matkat ovat varsinaisia aika- ja voimasyöppöjä ja kummankin ollessa myös mitä suurimmissa määrin kovin sosiaalista, niin omalla ajalla tulee välillä linnoittauduttua kotiin lataamaan pattereita. Välillä puhelimeen tarttuminenkin on hankalaa. Yhtenä päivänä sitten muistin tämän. Kokeillaan, josko kirjoittaminen kantaisi vaikka ulkomailla en tällä hetkellä majailekaan.

Tähän asti siis tapahtunutta: Aloitin jälleen yhden ulkoasiainministeriön keikan jälkeen kansainvälisten asioiden asiantuntijana Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitossa (www.samok.fi). Siirtymä ministeriörotasta järjestöparruksi on sujunut jopa yllättävän kivuttomasti. Osansa tekee työyhteisö, joka on nuorehkoa ja sopivasti hullua.

Viime aikaisia opiskelijoiden tempauksia on saatu seurata valtamediassa asti. Osana opintotuki-indeksiin kampanjaa opiskelijajärjestöt ovat istuneet tiiviisti Säätytalon edessä muistuttamassa ennen eduskuntavaaleja järjestetystä soittokierroksesta jonka mukaan suurin osa eduskuntaan valituista ehdokkaista on opintotuen indeksiin sitomisen puolesta. Viikon aikana saunotettiin niin toimittajia (http://www.ruutu.fi/video?vt=video&vid=172328), opiskelijoita kuin kansanedustajiakin Maan Tapa - saunassa. Hieno gondolihissiin pykätty puulämmitteinen sauna tarjosi yllättävän hyviä löylyjä! Viimeisenä päivänä uskaltauduin sinne itsekin. Tällä hetkellä Säätytalon edessä piirretään liiduilla katuun tulevaisuutemme Suomea.

Kotipaikaksi lienee nyt ainakin joksikin aikaa vakiintunut Helsinki, ja viime viikolla (apua) kirjoitin pankin kanssa meidät toisiimme noin 25 vuodeksi sitovan asiakirjan. Minusta lienee tullut aikuinen. Tai jos ei nyt aikuinen niin ainakin velkainen. Kauppakirjojen määräämänä kotini siirtyy Kalliosta (jossa olen viihtynyt mainiosti melkein kolme vuotta) Roihuvuoreen. Siirtymä tuskin onnistuu ilman satunnaisia angstisuuskohtauksiä lähiöelämästä.

Jeps. Oliskos siinä ensimmäinen päivitys? Katsotaan miten aktiivisesti sitä nyt alkaa taas kirjoittamaan....siirryn kesäaurinkoon nauttimaan ensimmäisistä aurinkoisista päivistä!